Tyyliareena: Vaatekaapin sisällön rajoittaminen ja parantaminen

Olen itse jo pitkään panostanut vaatekaappini sisällön pienentämiseen ja pyrkinyt kokoamaan sinne vain laadukkaita tuotteita. Samalla, kun muutin suurempaan kaupunkiin ja entistä pienempään asuntoon, oli se välttämätöntä jo pelkästään tilanpuutteen vuoksi. Kihlattuni on arkkitehti ja sisustussuunnittelija ja meille on yhteistä kiinnostus visuaaliseen kauneuteen ja minimalistiseen tyyliin. Haluamme pitää kotimme kätevästi järjestettynä ja toiminnallisena ja siihen kuuluu oleellisena osana myös tehokkaat säilytysratkaisut.

Luettuani kirjan Petit Places kiinnostuin vahvasti arkkitehtuuriin liittyvästä ajatuksesta, kuinka miehet kuten Walter Gropium sekä 1900-luvun alun Bauhaus-filosofia ovat vaikuttaneet moderniin asumiseen. Asunnot loivat monille uudenlaisen asuintilanteen pienemmässä tilassa. Ihmiset oppivat elämään hyvää elämää ilman suurta fyysistä tilaa pienten apuvälineiden ja tarkoin harkittujen tavaroiden avulla.



Vaatekaapissani on varmasti kolme, neljä tai viisi pukua enemmän kuin tavallisella miehellä koko elämänsä aikana. Kuitenkin vähintään kolmasosa näistä puvuista on päivittäisessä käytössä ja vastaa noin 80 % käyttämistäni arkivaatteista. Vaikka juuri minun vaatekaappini ei olekaan se kaikkein paras esimerkki, kun puhutaan tavallisen kaduntallaajan vaatevarastosta, voimme varmasti olla samaa mieltä, siitä, että käytämme usein vain pientä määrää vaatekaappimme sisällöstä päivittäin. Ja tämä koskee monia riippumatta siitä, kuinka kiinnostunut vaatteista on.

Omistamamme tavarat vievät paljon tilaa fyysisesti ja joidenkin kohdalla ne aiheuttavat myös henkistä epätasapainoa. En nyt lähtisi niin pitkälle, että väittäisin tavaroidemme omistavan meidät, mutta joissain tapauksissa ollaan jo lähellä sitä. Uskon, että monille on tuttua tunne, että omistamamme vaatteet eivät ole täsmälleen sellaisia kuin me haluaisimme niiden olevan. Ihan vain sivuhuomiona, on tämä yksi muotia ja trendejä tuottavien perusstrategioista: vaatteita muutetaan ajan mittaan niin, että niiden käyttäjät tuntevat vaatteiden pian olevan vanhanaikaisia. Näin kuluttajien mieleen saadaan ajatus, että heidän on saatava uusi versio tuotteesta, jonka he jo omistavat.

Yksi osa ratkaisua tähän on ensin tutkia ja miettiä, millaisille vaatteille itsellä on eniten käyttöä, ja tämän jälkeen hankkia juuri sellaisia tuotteita. Omia kulutustottumuksia ei kannata suunnitella pelkästään hinnan mukaan, vaan tuotteen käytännöllisyyden mukaan. Kannattaa siis miettiä ennemminkin, että kuinka paljon hyötyä tietystä ja tarkoin valitusta tuotteesta sinulle on.



Kun omistamme vähemmän vaatteita, jotka tulevat usein käyttöön, ja joista pidämme erityisen paljon, saamme kotiimme fyysisesti lisää tilaa ja sielullemme suuremman rauhan. Tässä vaatekaapin siivous- tai päivitysprosessissa meidän tulee oppia hyväksymään se, että laadusta kannattaa maksaa hieman enemmän. Samalla meidän on myös tehtävä siitä sosiaalisesti hyväksyttävämpää, että miehet voivat ostaa vaatteita, jotka maksavat hieman enemmän. Pitkällä aikavälillä kunnon investointien tekeminen tulee edullisemmaksi kuin monien halpojen vaatteiden ostaminen, joita pitää uusia jatkuvasti niiden mennessä rikki.

Miehiä, jotka käyttävät suuria summia ylellisiin vaatekappaleisiin tai asusteisiin, katsotaan toisinaan hieman vinoon, kun taas miehet, jotka ostavat kalliin moottoripyörän muutaman kuukauden käyttöä varten, saavat enemmänkin kunnioitusta ja olalle taputuksia.


Toisena ratkaisuna liian suurien vaatevarastojen ongelmaan näen toimivan ja harkitun second hand-markkinan miesten vaatteille. Tämä ratkaisu on tietenkin hyvä myös kestävän kulutuksen kannalta. Monille vintage-tuotteiden ostaminen on aivan yhtä hyvä ratkaisu kuin uuden ostaminen. Myös tässä ratkaisussa on tarpeen painottaa laatuajattelua: Laadukkailla tuotteilla on parempi jälleenmyyntiarvo ja niiden materiaali ikääntyy usein arvokkaammin ja tyylikkäämmin.

Itse ajattelin pian rikastuttaa paria Tukholman viihtyisää second hand-liikettä omilla vaatteillani. Vaatekaapistani on poistumassa monia kauluspaitoja, joiden hihojen pituus on muutaman sentin omiin käsivarsiini liian lyhyt, sekä pukuja, joiden mitat ja istuvuus eivät täsmää omien vaatimusteni kanssa. Näistä saadut rahat aion sijoittaa muutamaan tarkoin harkittuun ja pitkäikäiseen luottovaatteeseen.

Millä tavoin sinä pidät vaatemääräsi kurissa?