Monia rannekelloja markkinoidaan ”vedenpitävinä”, mikä toisinaan on hieman muokattu totuus. Selvitämme nyt, mitä eri vesitiiviyden asteet tarkoittavat ja annamme muutamia käytännön vinkkejä, kuinka sinun kannattaa käsitellä kelloasi veden äärellä.
Teksti: Mikael Vallin
Kuva: Bremont
Julkaistu
24.5.2022
Rannekello kehitettiin alun perin käytännölliseksi välineeksi muun muassa tietyille ammatinharjoittajille, jolla he pystyivät mittamaan aikaa. Vanha taskukello ei sopinut kaikkiin tilanteisiin, sillä se oli aina kaivettava esiin taskusta, kun halusi tietää, paljon kello on. Eräät ensimmäiset rannekellot olivat itseasiassa taskukelloja, joissa oli erillinen kiinnike rannerenkaaseen, jotta kelloa pystyi halutessaan käyttämään myös ranteessa.
Ajan ja parempien valmistustapojen myötä rannekelloista voitiin valmistaa niin laadukkaita, että niistä voitiin luoda vesitiiviitä versioita. Nämä kellot olivat erityisen käytännöllisiä sukeltajille. Rannekellon vesitiiviys perustuu siihen, että siinä on kumitiivisteet, ja että yksityiskohdat, kuten takaosa ja vetonupit on kiinnitetty kehykseen tiiviisti kierteiden avulla. Teräksisissä sukelluskelloissa on usein tämän lisäksi myös niin kutsuttu ”crown guard” eli teräsosiot vetonuppien molemmin puolin, jotka toimivat suojana niin, että vetonuppi ei jää mihinkään kiinni, vaurioidu tai irtoa käytön aikana.
Myös rannekelloihin, joita ei ole tarkoitettu sukellukseen, on usein ilmoitettu niiden vesitiiviys. Useimmiten käytetään lyhennettä ”ATM”, joka tarkoittaa atmosfääristä painetta. Lyhyesti selitettynä paine on maanpinnalla 1 ATM. Kun kello upotetaan veteen, kellon yläpuolella oleva vesimäärä kohdistaa koteloituun kellonkehään suuremman paineen, mitä syvemmällä vedessä kello on. ”ATM”-lyhenteen lisäksi ilmoitetaan usein myös syvyys metreissä, mutta se on kuitenkin melko harhaanjohtava lukema. 3 ATM, 30 m ei suinkaan tarkoita, että kello ranteessa voi sukeltaa 30 metrin syvyyteen ilman, että kellon sisään pääsee vettä.
Nimitykset | | Tarkoittaa käytännössä |
30 m | 3 ATM | Kellosi on pölynkestävä |
50 m | 5 ATM | Kellosi kestää vesipisaroita, roiskevesitiivis |
100 m | 10 ATM | Kellosi kanssa voi mennä uimaan |
200 m | 20 ATM | Kellosi kanssa voi sukeltaa |
Jotta voit huoletta uida kellosi kanssa, on siinä oltava vähintään vesitiiviyden merkiltä ”10 ATM, 100 m”. Arkikäytössä kannattaa myös muistaa muutamia muita asioita; Jos esimerkiksi käyt suihkussa kello ranteessa tai tiskaat astioita, on kello huuhdeltava, sillä saippua ja astianpesuaine vaikuttavat kellon tiivisteisiin. Sama koskee myös uimista ja sukeltamista suolavedessä. Kello tulee silloinkin huudella hyvin, sillä suolavesi voi jäädä kiinni kellon rakosiin haurastuttaen tiivisteitä.
Vesitiiviin kellon kanssa ei pidä saunoa
Rannekellon paikka ei ole saunassa. Vaikka kellosi kestäisi sukeltamista 300 metrin syvyyteen, on sauna silti sille hyvin riskialtis ympäristö kuumuuden ja vesihöyryn vuoksi. Saunassa lämpötila on kellon ulkopuolella paljon korkeampi kuin sen sisällä ja tällöin kellon kehän alle voi teoreettisesti syntyä alipainetta ennen kuin kellon sisällä oleva ilma lämpiää.
Tämän lisäksi metalli laajentuu kuumetessaan. Rannekellon rakenteen ollessa niin yksityiskohtainen ja tarkka, ei tarvita suurta laajentumista ennen kuin sillä on jo huomattavia vaikutuksia kellon rakenteeseen. Tähän, kun lisätään vielä vesihöyryä eli erittäin pieniä hiukkasia, jotka voivat työntyä kellon sisään, on vaurioitumisen riski suuri. Kellolle ei välttämättä käy mitenkään saunassa, mutta emme halua kuitenkaan suositella saunomista kello ranteessa. Ylle olemme listanneet muutamia rannekelloja, joiden avulla pysyt tyylikkäänä myös uidessa.
Mitä pidit tästä artikkelista?